Miska Salakka: Muunsukupuolisuus: kaksijakoisen sukupuolen ulkopuolella
Miska Salakka
Muunsukupuolisuus
ja sukupuoleen liittyvä ilo
"En mistään
hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni"
Muunsukupuolisuudesta on
yhä melko vaikeaa löytää tietoa suomeksi, ja siksi halusin tarttua aiheeseen
sosionomikoulutuksen opinnäytetyössäni, jossa haastattelin viittä
muunsukupuolista. Työssäni tuon näkyväksi sitä, kuinka monenlaisia sukupuoli-identiteettejä
mies–nais-jaon ulkopuolella on sekä sitä, miten muunsukupuolisuus näiden ihmisten
elämässä näkyy ja vaikuttaa. Tutkimuksessa tuli esiin monenlaisia haasteita, joita
haastateltavat kohtaavat elämässään. Haasteet liittyvät pitkälti
kaksinapaisesti sukupuolittuneeseen kulttuuriin ja sukupuolinormeihin.
Kuitenkin tutkimuksessa tuli esiin myös myönteisiä asioita, joita muunsukupuolisuus
tuo haastateltavien elämään, mihin paneudun tarkemmin tässä blogitekstissä.
Muunsukupuolisten
katsotaan yleensä kuuluvan transihmiset-sateenvarjokäsitteen alle. Sen lisäksi,
että monelle muunsukupuolisuus kuvaa omaa sukupuoli-identiteettiä, sitä
käytetään usein myös sateenvarjoterminä kaikille sellaisille
sukupuoli-identiteeteille, jotka eivät ole yksiselitteisesti mies- tai
naisidentiteettejä. Sateenvarjon alle mahtuu valtava joukko tarkemmin
sukupuoli-identiteettiä kuvaavia käsitteitä: agender, bigender, boi, femme,
gender fluid, gender queer, neutri, sukupuoleton, sukupuolihuolimaton,
transgender ja niin edelleen. Transgender-käsitettä käytettiin aikaisemmin
suomen kielessä samaan tapaan kuin nykyään muunsukupuolinen-käsitettä. Osa
kokee transgender-käsitteen edelleen itselleen parhaimmaksi kuvaamaan
sukupuoltaan. Osa taas kokee hankalaksi sen, että englannin kielessä sanalla
transgender on eri merkitys: sillä tarkoitetaan kaikkia transihmisiä. Sanaston
runsaus saattaa tuntua aiheeseen vasta perehtyvälle hankalalta. Termien
määrästä ei kannata kuitenkaan tuskastua. Ei ole tarpeen osata ulkoa pitkää
listaa erilaisista muunsukupuolisista identiteeteistä, tärkeintä on tiedostaa
muunsukupuolisuuden olemassaolo ja tehdä sille tilaa esimerkiksi sukupuolisensitiivisellä
kielenkäytöllä sekä kunnioittaa jokaisen oikeutta määritellä itse itsensä. On
hyvä huomioida myös se, että kaikilla ihmisillä ei ole laisinkaan
sukupuoli-identiteettiä. Osalle sukupuolettomuus on osa identiteettiä, mutta
osa ei määrittele itseään laisinkaan sukupuolen kautta. Määrittelemättömyyttäkin
on tärkeää kunnioittaa.
Sukupuoleen liittyvät haasteet
eivät juuri liittyneet haastateltavien sukupuoli-identiteetteihin, vaan törmäämisiin
kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kanssa, sukupuolinormeihin, sisäistettyihin
kielteisiin kulttuurisiin käsityksiin sekä koettuun toiseuteen. Transihmisiin sekä ihmisiin, jotka rikkovat olemuksellaan
sukupuolinormeja, suhtaudutaan usein toiseuttavasti eli heidät erotetaan
valtaväestöstä erilliseksi ryhmäksi, ulkopuolelle. Haasteet eivät vaikuta
kovinkaan yllätyksellisiltä: mies–nainen-binääri on kulttuurissamme läsnä
kaikkialla ja sen ulkopuolella oleminen on monille raskasta. Jos ei ole tullut
huomanneeksi kaksinapaisuuden läsnäoloa, niin on siltä osin etuoikeutettu, että
sopeutuu oletetun sukupuolen mukaiseen sosiaaliseen rooliin. Toisaalta myös
hyvin moni cissukupuolinen kokee kivuliaita törmäämisiä binääriin ja
sukupuolinormeihin, vaikka oma sukupuoli-identiteetti onkin linjassa syntymässä
määritetyn sukupuolen kanssa. Tyttöoletettuja ohjataan kasvatuksella edelleen
käyttäytymään eri tavalla kuin poikaoletettuja. Haastatelluiden henkilöiden
elämässä törmääminen kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään paikallistui
sosiaalisiin tilanteisiin, sukupuolitettuihin tiloihin, harrastuksiin,
ihmissuhteisiin, lastenkasvatuskäytäntöihin, lomakkeisiin ja juridisen
sukupuolen järjestelmään.
Mua vaa rupes itkettää ku
mä tajusin, et hetken aikaa oli ollu tämmönen jotenki superturvallinen tila
missä ei tarvii yhtään perustella tai selitellä tai määritellä, ja sit se oli
tossa, ja nyt vuoden pääst taas seuraavan kerran. Tai siis joteki sillee et se
oli vaan jotenki nii sellanen musertava jotenki yksinäisyyden tunne, tai
sillee, et hetken aikaa sai niiku maistaa sitä et mitä monet ihmiset saa niinku
joka päivä tavallaan tuntee. Tietenki kaikil ihmisil on joku semmone niinku
ominaisuus missä ne on vähemmistöö tai sillee, uskon, mut et kuitenki sillee,
ni sitku muisti sen, sit tuli sellanen olo et tälläst voi olla, ja sit ei
kuitenkaa oo, ja tän takii pitää tehä aktivismii ja tän takii pitää pitää
mekkalaa. Koska sillee et mä oon, must tuntuu et mä oon aika hyvin selvinny, ja
selviän, mut et muutki, et kenenkään ei tarttis selvitä, et kaikki pystys
niinku sillee elää, ilman mitään taisteluu.
Sukupuolinormeihin liittyi
satuttavia kokemuksia. Yksi haastateltavista kuvasi normien asettavan ehdot,
joiden puitteissa saa olla olemassa. Normien nähtiin vaikuttavan voimakkaasti
ihmissuhteissa, työ- ja opiskeluympäristöissä, ulkonäköihanteissa sekä
valitettavasti myös sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköiden
tutkimuskäytännöissä.
…sit myös ne
kysymykset mitä siellä esitettiin, jotka oli just jotain sellasii et mitä
sukupuolta sun kaverit oli ku sä olit tarhassa, ni ne on niinku sellasii mitkä
tavallaa olettaa sitä et on täytyny olla se niinku tietty, että
samansukupuolisten ihmisten kanssa on täytynyt olla aina ollut sosiaalisesti
tekemisissä, mutta ei seksuaalisesti ja seksuaalisen halun on taas täytynyt
kohdistua vastakkaiseen sukupuoleen koska sit se todistaa siitä, että että nyt
sun sukupuoli on tälläinen tietynlainen kuten sen kuuluukin olla.
Toiseus ja sisäistetyt
kielteiset käsitykset vaikuttavat juontavan juurensa sukupuolitettuihin
käytäntöihin ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisissa
tilanteissa ja ihmissuhteissa tapahtuva sukupuolittaminen kysymättä
asianomaiselta, kuinka hän haluaa tulla kohdatuksi ja puhutelluksi, saa monelle
aikaan tunteen toiseudesta ja näkymättömyydestä. Toiseuden ja sisäistettyjen
kielteisten käsitysten seurauksina tuli esiin itsensä kyseenalaistamista, ulkopuolisuuden
kokemuksia ja todellisen itsen piilottamista.
…et kyl mä
edelleen huomaan että että mä tavallaan piilottelen, ja sit mä edelleen
piilottelen sitä julkisilla paikoilla koska se herättää ihmisissä aggressioita
ja et kyl se on asia jonka kohtaa kokoajan sillonku ei haluis, et et samaan
aikaan mä oon jotenki et tää on suuri rikkaus ja et tää on niinku parhaimpia
ominaisuuksiani ja sit mä oon myös silleen et en näytä sitä muille, et
laitetaan nyt, laitetaan se tänne piiloon.
Tuntuu,
että jonkin verran ihmisillä on käsitystä siitä että on olemassa jotain
sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä mutta yleensä puhutaan vaan silleen
aina niistä jotka on tuolla jossain, eikä ole sitä mahdollisuutta että me jotka
tässä puhumme siitä niin voisimme mahdollisesti olla niitä ihmisiä.
Se sellainen
kaikkialla läsnäoleva paine siitä, että ympäristö tietää paremmin kuin minä
kuitenkin, et mitä sukupuolta mä oon… ihmisten suhtautuminen tollaseen voi olla
niinku todella aggressiivista, tai niinku sellasta että ne on silleen, että
ethän sä nyt tietenkään voi, tai että kyllähän sun nyt täytyy tajuta, että
oikeasti sä olet, tai sellanen, mitä ei niinku tavallaan koeta niinku
aggressiiviseksi, mutta kyllä se sitä kuitenkin on.
Näiden haasteiden lisäksi
muunsukupuolisuus on monelle jotakin, mitä he eivät ikinä vaihtaisi itsestään
pois. Tutkimuksessa esiin tullut ilo ja tyytyväisyys liittyvät sukupuolitettuun
ilmaisuun, sukupuolinormeista vapautumiseen, muihin ihmisiin, toisten
auttamiseen ja sukupuoleen liittyvän psyykkisen prosessoinnin tuomiin hyviin
asioihin.
Sukupuolitetulla ilmaisulla
tarkoitan tässä sellaista ilmaisua, joka kulttuurissamme on käsitetty
sukupuolen ilmaisuksi, kuten vaatetusta, ehostusta ja muuta ulkonäköä,
kehonkieltä ja puhumisen tapaa. Käytän käsitettä sukupuolitettu ilmaisu, sillä
monille tämä ilmaisu ei ole sukupuolen ilmaisua vaan oman persoonan ilmaisua,
joka on kulttuurissamme, ainakin vielä toistaiseksi, sukupuolitettua. Puhumalla
sukupuolen ilmaisusta vahvistetaan luuloa siitä, että ilmaisusta voisi päätellä
henkilön sukupuolen.
Haastattelemani ihmiset kuvasivat
sukupuolitetun ilmaisun tuovan itselleen iloa. Erityisesti yksi kuvasi
sukupuolitettua ilmaisuaan rikkaaksi, moninaiseksi ja ihanaksi asiaksi, josta
hän iloitsee valtavasti. Kuitenkin toisaalta hän kuvasi väkivallan uhan vuoksi
rajoittavansa ilmaisuaan, kuten esimerkiksi korujen käyttöä, liikkuessaan
julkisilla paikoilla. Moni kuvasi sukupuolinormeista poikkeamista vapauttavaksi.
Kun ei kerran mahdu kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään, niin sen voi hylätä
kokonaan ja olla piittaamatta sukupuolinormeista.
...mua ei kauheesti
kiinnosta et mitä muut ihmiset aattelee musta ja mä, nyt mä voin niinku
tavallaa keskittyy enemmän sen miettimisee et mitä mä aattelen musta.
Mun keho on minä! Niinku et mun keho on osa mua ja mun keho on ihan yhtä muunsukupuolinen
ku mun mieli.
Kaveripiirin, jossa saa
olla oma itsensä, moni kuvasi hyvin merkitykselliseksi ja elämää
rikastuttavaksi.
…mut sit onneks
löysin queerin ja queerpiirit ja sit se homma lähti niinku sitä kautta
aukeemaan ja tuli niinku jotenki sellanen vapaampi olo.
Esiin tuli myös merkityksellisyyden
kokemuksia tilanteista, joissa avoimuus omasta muunsukupuolisuudesta on
auttanut jotakin toista muunsukupuolista ymmärtämään itseään. Osa kuvasi
tyytyväisyyttä siihen, että muunsukupuolisuuden psyykkinen työstäminen on
lisännyt itsetuntemusta yleisesti.
Kysyin viideltä muunsukupuolisten
internetyhteisön jäseneltä, mitä asioita he kokevat myönteisiksi
muunsukupuolisuudessaan. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin vapaus
sukupuolirooliodotuksista. Muunsukupuolisuuden nähtiin
laajentavan omaa kokemusmaailmaa, kun ahtaat sukupuoliroolit eivät koske itseä.
Kun ei ole mies tai nainen, ei tarvitse mahtua mies- tai naisrooliin. Jotkut
kuvasivat, että muunsukupuolisuuden ja oman vähemmistöaseman pohtiminen on
opettanut sensitiivisemmäksi myös muita vähemmistöjä kohtaan. On opittu
myös näkemään ja huomioimaan muiden yksilöllisyyttä enemmän. Tietoisuus
ihmisten erilaisuudesta on kasvanut ja vahvistanut solidaarisuutta muita
kohtaan.
Joskus
muunsukupuolisuus hämmentää muita ihmisiä. Esimerkiksi sukupuolitettu ilmaisu saattaa
herättää ympäröivissä ihmisissä huomiota, jos kyseiset ihmiset ovat tottuneet
vain sukupuolinormien mukaiseen ilmaisuun. Osa muunsukupuolisista pystyy
ainakin ajoittain kokemaan herättämänsä hämmennyksen hauskana "veneen
keinuttamisena". Keskustelussa tuli esiin myös ajatuksia “tien raivaamisesta”
muille muunsukupuolisille. Vaikka välillä on ahdistavaa, että muunsukupuolisuudesta
ei olla vielä laajasti tietoisia ja aiheeseen voidaan suhtautua
ennakkoluuloisesti, voimaa tuo se ajatus, että oma avoimuus muuttaa tilannetta
hiljalleen paremmaksi tuleville sukupolville. Jotkut muunsukupuoliset kuvasivat
iloksi myös sen, että he voivat olla merkittävänä tukena sellaisille läheisilleen,
jotka kokevat ahtaat sukupuoliroolit ahdistavina. Keskustelussa tuli esiin
näkemys, että muunsukupuolisuus ylipäätään on positiivinen asia. Moni kokee
saavansa elämään todella paljon hyvää liittyen sukupuoleen. Moni kokee muunsukupuolisten yhteisön hyvin
merkitykselliseksi; se voi olla joillekin itse valittu perhe. Tässä
yhteisön sisällä tapahtuneessa keskustelussa sekä tutkimuksessani tuli
molemmissa esiin ajatus: "en mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta
itsestäni".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti